Joonas Lipping kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (SK 11.10) epätosia väitteitä turpeesta, joita on syytä oikaista. Turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta on enää muutama prosentti. On virheellistä puhua turpeesta suurena energiatuotannon päästölähteenä, kun näin ei ole. Puunpolton osuus on viime vuosina kasvanut 30 prosenttiin, vaikka puunpolton hiilidioksidipäästöt ovat energiaturvetta suuremmat. Puuhakkeen lämpöarvo on turvetta heikompi, jolloin sitä tarvitaan polttoprosessiin määrällisesti enemmän.
Geologian tutkimuskeskus on todennut turpeen olevan hitaasti uusiutuva luonnonvara. Uusiutumattomuuden status ei perustu mihinkään todelliseen tietoon, vaan vuonna 2000 Suomen poliittisessa pelissä suoritetun arvonnan tulokseen.
Uutta suota muodostuu jatkuvasti vesistöjen umpeen kasvun yhteydessä. Suomen maapinta-alasta kolmannes on suota. Se on yli 9 miljoonaa hehtaaria, josta ei ole käytetty edes yhtä prosenttia turvetuotannon hyväksi. Tuotannossa ollut alue vastaa kooltaan Porvoon kaupungin maapinta-alaa. Käytetty ala on kokonaiskuvassa mitättömän pieni. Turvetta uusiutuu maassamme joka vuosi 40 terawattitunnin edestä. Tällä energiamäärällä voitaisiin lämmittää 2,5 miljoonaa omakotitaloa. Turvetta käytetään erityisesti yhteistuotantolaitoksilla kaukolämmön tuottamiseen, joka on edelleen suosituin kotitalouksien lämmitysmuoto.
Turvetuotannon päättyessä avattu suo voidaan ennallistaa takaisin hiilinieluksi. Suon vesitasapainon palautuessa paikalle muodostuu muutamassa vuodessa kasvillisuudesta täyttynyt kosteikko. Luontokatoa voidaan oikeastaan estää runsaasti eläimiä kuhisevien uusien hiilinielujen avulla.
Turvetuotantoalueet eivät lisää nykypäivänä vesistöjen humuskuormitusta. Turvetuottajat ottavat vuosittain kymmenillä tuhansilla euroilla vesinäytteitä varmistaakseen, ettei valumia tuotantoalueilta tule. Turveala on tarkkaan lailla säädetty ja valvottu, varaa rikkeisiin ei ole.
On totta, että energiayhtiöt asentavat parhaillaan sähkökattiloita lämmöntuotannon lähteeksi päiville, jolloin sähköenergian käyttö on polttoteknologiaa halvempaa. Pitää kuitenkin muistaa, ettei lämmöntuotanto pelkällä sähköllä ole huoltovarmaa, eikä kansakunnan turvallisuuttava parantava energiaratkaisu.
Maria Rautanen, Pori
diplomi-insinööri, yrittäjä
kunta- ja aluevaaliehdokas (kok.)
Tämä kirjoitus on julkaistu Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 11.10.2024