OLKILUODOSSA on vuosikymmenten ajan huollettu ydinvoimalaitoksia keväisin. Ydinvoimalaitosten käyttöjakso on yksi vuosi, tämän jälkeen tarvitaan muun muassa polttoaineiden lisäystä, määräaikaishuoltoja ja ydinvoimalain mukaisia tarkastustehtäviä.
Olkiluoto kolmonen käynnistyi säännölliseen sähköntuotantoon yli vuosi takaperin. Kolmosen vuosihuollon odotettiin olevan vaativa, koska laitos on iso ja huollot toteutetaan ensimmäisen kerran. Työvaiheitakin on useita tuhansia, jolloin on selvää, että jotain uutta ja odottamatonta voi tulla vastaan. Ikävää on toki ydinalan ammattilaisillekin, kun aikataulut viivästyvät.
OLEN SEURANNUT Suomen energiapolitiikkaa läheltä yli viidentoista vuoden ajan. Koskaan aikaisemmin en ole huomannut tällaista kiinnostusta ja myös syyllistämistä Olkiluodon vuosihuoltotoimia kohtaan. Erityisesti aikatauluasiat puhuttavat. Vuosihuoltoja suunnitellaan aina vuotta aikaisemmin, vaativampia töitä vielä pidemmänkin aikaa.
Laitosvaatimusten lisäksi ajankohdassa pitää huomioida muiden ydinvoimalaitosten vuosihuollot Suomessa ja Ruotsissa. Näitä vuosihuoltoja ei mielellään suunnitella tehtäväksi yhtäaikaisesti sähköjärjestelmän tilan turvaamiseksi, vaikka aina ei voida siltäkään välttyä. Lisäksi ydinalan erikoisvaativissa töissä käytetään usein samoja alihankkijoita ja asiantuntijoita ympäri maailman.
Kääntäisin katseen ennemmin vihreään politiikkaan.
TÄNÄ KEVÄÄNÄ, kun ei ole tuullut ja pörssisähkön hinta on noussut korkeaksi, on syyllisiä haettu Olkiluodosta. Se on väärin, koska Olkiluoto on tuottanut vakaata perusvoimaa suomalaisille yli 40 vuoden ajan, nykyään jopa 30 prosenttia Suomen sähköntuotannosta.
Katseen kääntäisin enemmin vihreään politiikkaan, jolla on korvattu liiaksi tärkeää perusvoimaa säästä riippuvaisella tuotannolla. Tämä yhtälö ei toimi, ja se onkin pääsyy pörssisähköjen jatkuvaan hintojen vaihteluun aiemmin Venäjältä saadun säätävän tuontisähkön puuttumisen lisäksi.
EU-VAALIEN pääteemoja on vihreä siirtymä. Suomelle ja erityisesti Satakunnalle tämä luo runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten taloudelliselle kasvulle. Meillä on mitä loistavin tilaisuus kehittää ympäristönsuojelua edistävää Cleantechiä, ja konstruoida tästä osaamisesta vientituotteita maihin, joissa samanlaista osaamista ei vielä ole.
Emme kuitenkaan saa ilmastohurmiossa lisätä epävakaata sähköntuotantoa sähköjärjestelmämme, ellemme ensin rakenna sellaisia teollisuuden investointikohteita, jotka pystyvät ketterästi hyödyntämään sähköntuotannon ja sen hinnan vaihteluita.
Maria Rautanen
eurovaaliehdokas (kok.)
yrittäjä, diplomi-insinööri
Pori
Kirjoitus on julkaistu Satakunnan Kansassa 9. toukokuuta 2024 https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000010412844.html