SK 24.3. mielipidesivuilla oli Anna-Kaisa Jaakkolan ja Anna Karin kirjoitus lähiruoan suosimisesta kuntapolitiikan talouspäätöksissä. Olen samaa mieltä, lähiruoan suosimisella on positiivinen merkitys maakunnan elinvoimaisuuteen.
Lähiruoka luo maakuntaan työllisyyttä, tukee yrittäjyyttä ja parantaa alueen taloutta, koska rahaa palautuu takaisin verotuloina. Yle uutisoi 5.2, että Satakunnassa lähiruoan käyttö julkisen sektorin keittiöissä, on koko maan suosituinta. Tästä satakuntalaiset voivat olla ylpeitä. Lähiruokaa pidetään ilmastotekona, koska kuljetusmatkat ovat lyhyitä.
Lasten ruoka pitää olla turvallista. He altistuvat helpommin ruoan mukana tulleisiin raskasmetalleihin, koska lapset syövät kokoonsa nähden enemmän kuin aikuiset. Suomen maaperässä on lähtökohtaisesti vähemmän raskasmetalleja kuin Keski-Euroopassa, johtuen alhaisemmasta väestöntiheydestä ja myöhemmin alkaneesta teollistumisesta. Suomalaisen ruoan puhtaus on EU:n parhaimmistoa.
Kotimaisen ruoan hintaan vaikuttaa viljelijätuet. Viljelijätuilla turvataan ruoantuotanto ja se, ettei ruoka lopu poikkeuksellisissakaan tilanteissa. Ilman viljelijätukia ruoantuotanto ei olisi mahdollista nykyisessä laajuudessa. Mielelläni näen EU:sta saatavia tukirahoja Satakunnan perinnemaisemilla laiduntavina lehminä ja lampaina.
SK uutisoi 24.3 porilaisesta yrityksestä, joka valmistaa lähiruokamakkaraa koirille. Hienoa, että tällaiseen liiketoimintaan on löytynyt rohkeita yrittäjiä. Ruoan kotimaisuuden ja lähiruoan arvostus on kasvava trendi lemmikkieläinpiireissä.
Porin huonossa taloustilanteessa on vaikeaa löytää rahoitusta päiväkoti- ja kouluruokien muuttamiseksi 100 %:sti kotimaiseksi. Kannatan ajatusta lämpimästi, mutta en veroja korottamalla tai lisämaksuilla. Hyvinvointivaltiossa olemme tottuneet maksuttomaan kouluruokailuun, maksulliseen siirtyminen olisi haastavaa monelle perheelle.
Lasten ruokavalioon lisäisin itsepoimitut metsämarjat. Työllisyyden kuntakokeilusta riittäisi poimijoita koululaisten kaveriksi. Luontoympäristön on todettu tukevan lasten motorista ja henkistä kehitystä.
Kaupungin taloustilannetta parantavat toimet tulee aloittaa kuluja karsimalla. Tarkastelun aloittaisin henkilöstöön liittyvistä menoista. Lapsille tarjottavaan terveelliseen ja kestävästi Suomessa tuettuun ruokaan en koskisi.
Maria Rautanen, Pori (kok.)
