Mielipidekirjoitus, julkaistu Satakunnan Kansassa 29.1.2026.
Sähkön hinta on jälleen noussut jyrkästi. Syytä ei tarvitse etsiä kaukaa: sähköntuotantoa on liian vähän kulutukseen nähden, eikä sää ole suosiollinen tuulivoimalle. Suomessa on lähes 9 500 megawatin tuulivoimakapasiteetti, mutta tuotannossa on tästä vain murto-osa.
Tuulivoima voi pahimmillaan kääntyä sähköntuottajasta jopa sähkönkuluttajaksi, kun lavat jäätyvät ja tekniikkaa yritetään pitää kunnossa. Näin kävi pohjoisemmassa Suomessa. Tämä ei ole epäonnista sattumaa, vaan seurausta siitä, miten haavoittuvaiseksi sähköjärjestelmämme on rakennettu.
Vihreän siirtymän vuoksi tuulivoimaa on lisätty voimakkaasti, mutta sen rinnalle omistajilta ei ole vaadittu säätövoimatuotantoa (mm. kaasu- ja varavoimalat) lainkaan. Näin tuotannon riskit on jätetty kokonaan markkinoiden ja kuluttajien kannettaviksi. Kun sää ei tue tuotantoa, järjestelmä kiristyy ja hinta nousee.
Tilannetta pahentaa se, että sähköjärjestelmän kustannuksia aiotaan siirtää yhä enemmän kuluttajille myös tehomaksujen kautta. Epävakaa järjestelmä näkyy näin suoraan kotitalouksien kustannuksissa.
Tätä kirjoittaessa Suomi tuo sähköä Ruotsista yli viidenneksen kulutuksestaan. Jos tuonti jostain syystä sakkaa, kyse ei ole enää hinnasta, vaan sähkön riittävyydestä. Ennusteiden mukaan kylmä ja heikkotuulinen sää voi jatkua vielä useita päiviä.
Tällaisissa tilanteissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten (CHP) merkitys korostuu. Säädettävä tuotanto ja kotimaiset polttoaineet ovat sähköjärjestelmän perusta. Niitä tarvitaan lisää – ei vähemmän. Tuttu turvetuottaja kertoi, että kaikki hänen energiaturpeensa on jo myyty. Tilanne on hänelle hyvä, mutta Suomen kannalta huolestuttava. Onko valtiolla riittävästi huoltovarmuus polttoaineita, jos kylmä talvi pitkittyy?
Maria Rautanen (kok.)
Maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja
Alue- ja kaupunginvaltuutettu Pori