Julkaisut

Joonas Lipping kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (SK 11.10) epätosia väitteitä turpeesta, joita on syytä oikaista. Turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta on enää muutama prosentti. On virheellistä puhua turpeesta suurena energiatuotannon päästölähteenä, kun näin ei ole. Puunpolton osuus on viime vuosina kasvanut 30 prosenttiin, vaikka puunpolton hiilidioksidipäästöt ovat energiaturvetta suuremmat. Puuhakkeen lämpöarvo on turvetta heikompi, jolloin sitä tarvitaan polttoprosessiin määrällisesti enemmän.

Viime viikolla SK/LS:n tekstaripalstalla ihmeteltiin Kokoomuksen tukea Porin Veden taksan korotukseen. Hinnan korotukset ovat aina ikäviä, mutta niiltä ei voida nyt Porissakaan välttyä. Porin Veden taksataso on pidetty poikkeuksellisesti samalla tasolla kymmenen vuoden ajan, vaikka liikelaitoksen tulot ja menot ovat muuttuneet merkittävästi. Viime aikoina taksan korotuspainetta ovat antaneet mm. työehtosopimusten mukainen palkkakehitys, sekä aineiden, tarvikkeiden, energian ja puhdistamolietteen käsittelyn palvelusopimuksen hintojen nousu.

Euroopan kilpailukyky on heikentynyt globaalissa vertailussa monilla eri indikaattoreilla. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä Euroopan osuus maailmantaloudesta on pienentynyt jo jonkin aikaa, ja sen ennustetaan vuonna 2050 olevan alle 10 prosenttia. Euroopan Unionin taloutta tulee ehdottomasti parantaa, jotta se ei jää kilpailussa suurten valtioiden jalkoihin.

Ruoantuotannosta puhutaan paljon, mutta kuinka moni tietää kotimaisen ruoan ainutlaatuisuudesta? Suomalainen ruoka on todettu olevan Euroopan puhtainta. Suomen maaperässä on vähemmän raskasmetalleja kuin Keski-Euroopassa, johtuen alhaisemmasta väestöntiheydestä ja myöhemmin alkaneesta teollistumisesta. Lisäksi käyttämämme lannoitteet ovat olleet puhtaita, pääosin kotimaassa tuotettuja tai louhittuja, esimerkkinä Siilinjärven fosfaatti.

Ruoantuotannosta puhutaan paljon, mutta kuinka moni tietää kotimaisen ruoan ainutlaatuisuudesta? Suomalainen ruoka on todettu olevan Euroopan puhtainta. Suomen maaperässä on vähemmän raskasmetalleja kuin Keski-Euroopassa, johtuen alhaisemmasta väestöntiheydestä ja myöhemmin alkaneesta teollistumisesta. Lisäksi käyttämämme lannoitteet ovat olleet puhtaita, pääosin kotimaassa tuotettuja tai louhittuja, esimerkkinä Siilinjärven fosfaatti.

Energiapolitiikka on tärkeä osa Suomen ja koko EU:n turvallisuutta. Ilman huoltovarmaa energiaa olemme todella haavoittuvaisia ihmisen tai luonnon aiheuttaman katastrofin seurauksena. Energiantuotannon pitää olla huoltovarmaa eli sellaista, että säästä riippumatonta energiaa on saatavilla 24/7.

OLKILUODOSSA on vuosikymmenten ajan huollettu ydinvoimalaitoksia keväisin. Ydinvoimalaitosten käyttöjakso on yksi vuosi, tämän jälkeen tarvitaan muun muassa polttoaineiden lisäystä, määräaikaishuoltoja ja ydinvoimalain mukaisia tarkastustehtäviä.

PORI Energia on sata prosenttisesti Porin kaupungin omistama yhtiö. Yhtiön omistus on ollut kannattava, koska se on tuottanut kaupungin kassaan miljoonia euroja vuodessa. Jokainen euro on tullut tarpeeseen.

Kahden nuoren miehen äitinä olen erittäin huolestunut lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin.

Terapiaan tulee päästä nopeasti ja ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa huomattavasti enemmän. Koronapandemian aikana liian monet nuoret syrjäytyivät ja ahdistuivat. Pandemia eristi nuoret toisistaan ja harrastuksista. Masentuneisuus on yleistynyt, eikä vastoinkäymisiä usein osata käsitellä tunnetasolla.

Konsulttiyhtiö Afry teki hetki sitten polttoainetarveselvityksen energiantuotantoa varten. Suomesta ei löydy enää riittävästi lämmitykseen tarvittavaa kotimaista energiapuuta tai turvetta. Heikentyneen energiapuutarjonnan skenaariossa polttoainevaje lasketaan tulevaisuudessa olevan jopa useita terawattitunteja per vuosi. Yhdellä terawattitunnilla lämmittää lähes puoli miljoonaa omakotitaloa vuodessa.

Viime keskiviikkona Eduskunnan talousvaliokunta käsitteli ”Turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi” -kansalaisaloitetta yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Vihreiden kampanjoiman Irti turpeesta kansalaisaloitteen kanssa. Irti turpeesta -aloitteen talousvaliokunta hylkäsi.

Puhtaita ja ympäristölle myönteisiä energiantuotantomuotoja kehitetään koko ajan lisää. Siihen asti on kuitenkin käytettävä niitä energiantuotantomuotoja, jotka ovat suomalaiselle kansantaloudelle mahdollisimman järkeviä, eikä kansalaisia kuriteta liikaa jatkuvilla hinnankorotuksilla. Touhu on saanut niin suuret mittasuhteet, ettei hiili­neutraalisuuden hinnalla ole enää mitään rajaa.

Suomessa puupohjaisten polttoaineiden käyttö on ollut reippaassa kasvussa. Hallituksen ajaman vihreän siirtymän vuoksi määrä kasvaa entisestään. On erittäin harhaan johtavaa luulla puunpolton olevan vähäpäästöistä siksi, että se luokitellaan uusiutuvaksi. Todellisuudessa puunpoltosta syntyy turvetta suuremmat hiilidioksidipäästöt. Puuhakkeen lämpöarvo on turvetta heikompi, jolloin sitä tarvitaan polttoprosessiin määrällisesti enemmän. Turpeen energiakäytön osuus hiilidioksidipäästöistä on ollut todellisuudessa vain 5 prosenttia, kun laskuissa otetaan huomioon tuontienergian hiilidioksidipäästöt.

Vaalit ovat meneillään, ja yrittäjien äänistä ollaan kiinnostuneita hunajaisen toverillisilla kirjoituksilla. Vihervasemmiston on syytä ymmärtää, että yrityksiä ei vain tipahda taivaalta Porin elinkeinoelämää pelastamaan. Yrityksellä täytyy olla liikeidea, ja kannattavuuslaskelmalla arvioidaan sen taloudellinen tulevaisuus. Tämän jälkeen yritykselle hankitaan rahoittaja, joko pankki, ulkopuolinen sijoittaja tai omat säästöt. Yrittäjä ottaa aina riskin yritystä perustaessaan. Yrittäjyys on elämäntapa ja kutsumus tehdä työtä, jopa vastikkeetta kellon ympäri.

Porilaiset kaukolämmön käyttäjät ovat saaneet vuosia käyttää edullista, ekologista ja paikallista lämpöenergiaa. Lämpöä ja sähköä tuotetaan yhteistuotantovoimalaitoksilla Aittaluodossa ja Kaanaassa. Polttoaineet ovat koostuneet valtaosin 100 kilometrin säteeltä tuodusta satakuntalaisesta puusta ja turpeesta, joilla on työllistetty suoraan ja välillisesti useita satoja henkilöitä maakunnan alueella.

Suomen osuus koko maailman hiilidioksidipäästöistä on olemattoman pieni. Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä Suomessa niin suoraan kuin sidosryhmien kautta. Kaikki maakunnissa olevat työpaikat ovat elintärkeitä kansantaloudelle. Energiantuotannossa turpeen korvaavan biomassan määrä on valtava. Sen lämpöarvo on turvetta heikompi. Korvike tuodaan ulkomailta, omia varantoja ei ole. Hakerekkarallista aiheutuva ekologinen rasite on suuri ja raha virtaa ulkomaille.

Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä Suomessa niin suoraan kuin sidosryhmien kautta. Kaikki nykyiset työ­paikat ovat elintärkeitä maa­kuntien taloudelle. Suomen turpeen osuus maailman fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä on hyvin pieni.

Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä Satakunnassa niin suoraan kuin sidosryhmien kautta. Erityisesti Pohjois-Satakunnassa alueen turvevarat ovat hyvät ja työllisyysnäkymät tältä osin kannustavat. Kaikki maakunnan työpaikat ovat elintärkeitä alueen taloudelle.

SK 24.3. mielipidesivuilla oli Anna-Kaisa Jaakkolan ja Anna Karin kirjoitus lähiruoan suosimisesta kuntapolitiikan talouspäätöksissä. Olen samaa mieltä, lähiruoan suosimisella on positiivinen merkitys maakunnan elinvoimaisuuteen.

Torstain 28.1 A-Studion puheenjohtajatentti oli karmeata kuunneltavaa. Ministerit toisensa jälkeen kiemurtelivat minuutti tolkulla tämän kysymyksen edessä. Miksi? Eikö hallitus edelleenkään ymmärrä, tai halua ennen vaaleja kertoa, että leikkaukset ovat osa välttämättömiä sopeutustoimia. Velkaa ei voida enää enempää tällä maalle ottaa, jos muitakin keinoja siihen on. Jo nyt lastenlastenlapsillemme tehty lasku on liian suuri.

Olen aina haaveillut omista kesälampaista, tänä vuonna toteutin haaveeni. Päädyin vuokraamaan alkukantaisia ahvenanmaanlampaita, jotka ovat pieni kokoisia ja ketteriä. Rotu on jalostunut vuosisatojen saatossa hyvin saaristomeren karuun luontoon. Oli kiva ajatus olla mukana elvyttämässä uhanalaisen rodun kantaa. Lampaat muuttivat kesäpaikkaamme Uudenkaupungin saaristoon. Saaristoelämä on minulle hyvin läheistä, äitini on syntyperäinen saaristolainen.