Olemme vuosikymmenet rahoittaneet Venäjän sotatoimia ostamalla sieltä energiaa. Suomi ostaa velkarahalla, noin miljoonalla eurolla, energiaa ulkomailta joka tunti. Tuontienergian arvosta noin 65 prosenttia tulee Venäjältä.
Puhtaita ja ympäristölle myönteisiä energiantuotantomuotoja kehitetään koko ajan lisää. Siihen asti on kuitenkin käytettävä niitä energiantuotantomuotoja, jotka ovat suomalaiselle kansantaloudelle mahdollisimman järkeviä, eikä kansalaisia kuriteta liikaa jatkuvilla hinnankorotuksilla. Touhu on saanut niin suuret mittasuhteet, ettei hiilineutraalisuuden hinnalla ole enää mitään rajaa.
Suomessa puupohjaisten polttoaineiden käyttö on ollut reippaassa kasvussa. Hallituksen ajaman vihreän siirtymän vuoksi määrä kasvaa entisestään. On erittäin harhaan johtavaa luulla puunpolton olevan vähäpäästöistä siksi, että se luokitellaan uusiutuvaksi. Todellisuudessa puunpoltosta syntyy turvetta suuremmat hiilidioksidipäästöt. Puuhakkeen lämpöarvo on turvetta heikompi, jolloin sitä tarvitaan polttoprosessiin määrällisesti enemmän. Turpeen energiakäytön osuus hiilidioksidipäästöistä on ollut todellisuudessa vain 5 prosenttia, kun laskuissa otetaan huomioon tuontienergian hiilidioksidipäästöt.
Vaalit ovat meneillään, ja yrittäjien äänistä ollaan kiinnostuneita hunajaisen toverillisilla kirjoituksilla. Vihervasemmiston on syytä ymmärtää, että yrityksiä ei vain tipahda taivaalta Porin elinkeinoelämää pelastamaan. Yrityksellä täytyy olla liikeidea, ja kannattavuuslaskelmalla arvioidaan sen taloudellinen tulevaisuus. Tämän jälkeen yritykselle hankitaan rahoittaja, joko pankki, ulkopuolinen sijoittaja tai omat säästöt. Yrittäjä ottaa aina riskin yritystä perustaessaan. Yrittäjyys on elämäntapa ja kutsumus tehdä työtä, jopa vastikkeetta kellon ympäri.
Porilaiset kaukolämmön käyttäjät ovat saaneet vuosia käyttää edullista, ekologista ja paikallista lämpöenergiaa. Lämpöä ja sähköä tuotetaan yhteistuotantovoimalaitoksilla Aittaluodossa ja Kaanaassa. Polttoaineet ovat koostuneet valtaosin 100 kilometrin säteeltä tuodusta satakuntalaisesta puusta ja turpeesta, joilla on työllistetty suoraan ja välillisesti useita satoja henkilöitä maakunnan alueella.
Suomen osuus koko maailman hiilidioksidipäästöistä on olemattoman pieni. Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä Suomessa niin suoraan kuin sidosryhmien kautta. Kaikki maakunnissa olevat työpaikat ovat elintärkeitä kansantaloudelle. Energiantuotannossa turpeen korvaavan biomassan määrä on valtava. Sen lämpöarvo on turvetta heikompi. Korvike tuodaan ulkomailta, omia varantoja ei ole. Hakerekkarallista aiheutuva ekologinen rasite on suuri ja raha virtaa ulkomaille.
Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä Suomessa niin suoraan kuin sidosryhmien kautta. Kaikki nykyiset työpaikat ovat elintärkeitä maakuntien taloudelle. Suomen turpeen osuus maailman fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä on hyvin pieni.
Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä Satakunnassa niin suoraan kuin sidosryhmien kautta. Erityisesti Pohjois-Satakunnassa alueen turvevarat ovat hyvät ja työllisyysnäkymät tältä osin kannustavat. Kaikki maakunnan työpaikat ovat elintärkeitä alueen taloudelle.
SK 24.3. mielipidesivuilla oli Anna-Kaisa Jaakkolan ja Anna Karin kirjoitus lähiruoan suosimisesta kuntapolitiikan talouspäätöksissä. Olen samaa mieltä, lähiruoan suosimisella on positiivinen merkitys maakunnan elinvoimaisuuteen.
